| I Pohjolan Voima I | |||||||
| Kollaja-hanke > Uutisarkisto > Uutinen |
|||||||
Kollaja-suunnitelma valmistui: Luontoarvot säilyvätLopullinen suunnitelma siitä, miten Kollajan tekojärvi ja vesivoimalaitos toteutettaisiin, on valmis. Suunnitelman toteutuessa virtakalojen elinolosuhteet parantuisivat, eivätkä vaikutusalueen Naturat vaarantuisi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että kaikkea vettä ei ohjata tekojärveen, vaan osa siitä jätetään virtaamaan luonnonuoman kautta. Ratkaisu perustuu ympäristöselvityksiin ja erityisesti paikallistasolla käytyyn vuoropuheluun. - Yhtään koskea ei rakennettaisi, ja kaikki voimalaitosrakenteet sijoittuisivat kauas jokiuomasta. Suurimmat tulvahuiput poistuisivat, eikä Pudasjärvessä enää olisi haitallisen matalia vesiä. Lisäksi Kollajan alueen metaanipäästöt voisivat jopa vähentyä, kertoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja. Iijoessa on jo viisi vesivoimalaitosta, jotka käyvät suurimman osan vuodesta vajaateholla. Tulva-aikaan niiden kapasiteetti ei kuitenkaan riitä. Suunnitelman mukaan valtaosa vedestä johdettaisiin tulvakaudella Pudasjärvestä Aittojärven kautta Kollajan tekojärveen. Näin vesivoima voitaisiin hyödyntää Iijoen vesivoimalaitoksissa tulvakauden ulkopuolella. Voimalaitosketjun tehostuminen toisi Suomeen noin 100 MW nopeaa säätövoimaa, jonka tarve kasvaa tuulivoiman lisäämisen myötä. Kaloille lisää otollista elintilaaKoskiin sopiva virtaama on määritelty virtakalojen elinympäristömallin avulla. Mallinnuksen tulokset osoittavat, että nykyistä rauhallisempi virtaus on eduksi kaikkien virtakalojen poikasille. Koskiin ja virtoihin muodostuu eniten eri ikäluokille sopivia elinympäristöjä, kun virtaama on kesällä 30 kuutiometriä sekunnissa. - Maiseman ja virkistyskäytön takia vettä aiotaan kuitenkin juoksuttaa kesällä vähintään 50 kuutiometriä sekunnissa. Käytännössä virtaama on keskikesällä lähellä nykyistä, sanoo Ylisaukko-oja. Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuudet on nostettu paikallistasolla hyvin tärkeiksi. Siksi virtakaloihin on kiinnitetty suunnitelmassa erityistä huomiota. - Elinympäristöselvitykset osoittavat, että sopivilla virtauksilla Kollajan alueen koskissa on runsaasti harjuksen, taimenen ja lohen eri-ikäisille poikasille sopivia elinympäristöjä. Sen sijaan kutualueita on suhteellisesti vähän. Tämä johtuu suurista tulvavirtaamista, jotka ovat huuhtoneet kutusoraikot pois koskista. Kun suuret tulvat poistuvat, koskiin voitaisiin kunnostaa kutualueita sorastamalla. Virtausten hidastuminen parantaisi myös vastakuoriutuneiden poikasten elinympäristöjä. Rantojen käyttömahdollisuudet paranevatKollajan rakentamisen ansiosta korkeimmat tulvahuiput alenisivat Pudasjärvellä lähes metrillä ja Pudasjärven alapuolisessa Iijoessa yli metrillä. - Kevättulvat peittävät vuosittain alleen laajoja alueita Pudasjärvellä ja sen alapuolisen Iijoen varrella. Tämä näkyy myös rantakiinteistöjen arvossa: kauppahinnat ovat rakennetulla alajuoksulla ja Kollajan alueen yläpuolella korkeammat kuin Kollajan alueella, kertoo Birger Ylisaukko-oja. - Keskimääräisellä tai sitä suuremmalla tulvalla luonnonuomaan juoksutetaan satoja kuutiometrejä sekunnissa, koska kaikki vesi ei mahdu tekojärveen. Tulvat eivät siis katoaisi kokonaan, mutta korkeat tulvat katoaisivat. Matalimmat vedet nousisivat Kollajan rakentamisen jälkeen Pudasjärvessä lähes metrillä. Iijoen luonnonuomassa ja siihen liittyvässä Naisjärvessa haitallisen matalia vesiä kohotettaisiin matalilla pohjakohoumilla. Joella liikkuminenkin olisi edelleen mahdollista. Kaikki jokiuomiin tulevat rakenteet tehtäisiin niin, että niistä voi kulkea veneellä. Pudasjärven Natura säilyyHankkeen vaikutusalueella on kolme Natura-aluetta. Näistä kaksi rajataan padolla vaikutusalueen ulkopuolelle. Kolmannen eli Pudasjärven Naturan säilyminen turvataan jäljittelemällä luonnon toimintaa. - Pudasjärven rannoilla on niin kutsuttua tulvaniittyä, jonka säilyminen edellyttää, että rannat välillä sekä tulvivat että kuivuvat. Kollaja-suunnitelmassa tämä varmistetaan sääntelemällä järven vedenkorkeutta luonnon toiminnan mukaisesti. Rannat tulvivat ja tulvaniityt ovat kuivilla kutakuinkin yhtä pitkään kuin nykyisinkin, selventää Birger Ylisaukko-oja. Lisätietoja
Sivu päivitetty 3.12.2008 |
UUTISIA23.1.2012 26.4.2011 8.4.2011
|
||||||