Kollaja-hanke > Uutisarkisto > Uutinen
Kollajan tekojärvi voisi vähentää alueen metaanipäästöjä
Metaanipäästöt eivät näytä olevan ongelma Kollajan tekojärvihankkeessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan alueen metaanipäästöt voisivat jopa vähentyä tekojärven myötä. Tiedot perustuvat Kollajan alueen päästölaskentaan, joka on osa Teknillisessä Korkeakoulussa vastikään hyväksyttyä diplomityötä.
Tekojärvialueelta mahdollisesti vapautuvia metaanipäästöjä on pidetty yhtenä suurimmista haitoista, joita tekojärvien rakentamisesta aiheutuisi. Tuoreen tutkimuksen mukaan metaanipäästöt voivat jopa vähentyä nykytilaan verrattuna, kun laskennassa huomioidaan sekä luonnosta itsestään vapautuva metaani että ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt.
Tällä tavoin laskettuna alueelta pääsee tällä hetkellä metaania keskimäärin 235 tonnia. Tekojärven rakentamiseen jälkeen päästö olisi keskimäärin 80 tonnia vuodessa. Ilmastovaikutukseltaan metaanin vähenemä vastaisi keskimäärin 3640 tonnia hiilidioksidia. Kun mukaan arvioidaan alueen hiilidioksiditase, Kollajan allas olisi ilmastovaikutukseltaan suunnilleen neutraali.
- Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta on sitä edullisempaa, mitä paremmaksi vedenlaatu tekojärvessä muodostuu erityisesti happitilanteen osalta, kertoo tutkimuksen tekijä, diplomi-insinööri Tiina Seppälä. Kollaja on läpivirtausallas, jonka happitilanne pysyy hyvänä.
Kollajasta vähän päästöjä hiililauhteeseen verrattuna
Päästöjä voidaan tarkastella myös hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n puitteissa. IPCC on YK:n Ilmastosopimuksen (UNFCCC) tieteellinen työrukkanen, joka ohjeistaa kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmää (NGGIP). Järjestelmään kerätään ihmistoiminnasta aiheutuvien päästöjen vuosittaiset vapautumis- ja sitoutumismäärät. Päästöraportoinnin piirissä ovat muun muassa ojitettu ja metsitetty suo, talousmetsä, viljelysmaa ja turvetuotanto. Toistaiseksi tekojärvien päästöjä ei siis ilmoiteta järjestelmään.
Oletettavasti Kollaja kuuluisi kuitenkin valmistuttuaan kasvihuonekaasuraportoinnin piiriin. Siinä ei huomioida alueen luonnontilaisia päästöjä, vaan ainoastaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt.
Alueen kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän mukaiset metaanipäästöt olisivat nykytilassa 11 tonnia metaania vuodessa, mikä vastaa ilmastovaikutukseltaan 242 tonnia hiilidioksidia. Tuleva päästö olisi 80 tonnia eli hiilidioksidina 1685 tonnia. Näin ollen päästöjen kasvu vastaisi 1400 tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa sähköntuotannossa 7 grammaa kilowattituntia kohden.
- Esimerkiksi hiililauhteen kohdalla puhutaan noin tuhannesta grammasta hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia kohden. Jos Kollaja siis korvaisi kivihiililauhdetta, päästöt vähenisivät noin 200 000 tonnia vuodessa, summaa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja.
- Ainakaan metaanipäästöistä Kollajan toteutuminen ei jää kiinni, hän arvioi.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja, PVO-Vesivoima, p. 050 3133 403
DI Tiina Seppälä, p. 050 3281 102
Jari T. Huttunen, Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos,
p. 040 516 7049
Taustatietoa
Metaanipäästöt selviävät laskurilla
Tiina Seppälän diplomityössä Kollajan tekojärvialueen nykyisen ja tulevan metaanimäärän arviointia varten kehitettiin laskentamalli, joka perustuu kansainvälisen ilmastopaneelin arviointimenetelmiin. Metaanilaskimen tietokantaan kerättiin havumetsävyöhykkeeltä kaikki saatavissa olleet metaanitutkimusten tulokset.
Laskimella laskettiin arvio nykytilanteelle sekä todennäköisin vaihteluväli tekojärven tuleville metaanipäästölle. Arvioitua metaanipäästöä tekojärvestä verrattiin muihin mahdollisuuksiin tuottaa Kollajan tuotantoa vastaava lisäenergia.
Mitä on metaani?
Suurimman osan kasvihuonekaasuista muodostavat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4, suokaasu) ja typpioksiduuli (N2O, dityppioksidi). Näitä kaasuja vapautuu niin luonnossa itsestään kuin ihmisten toiminnan seurauksena.
Metaania muodostuu hiilen hitaan anaerobisen hajoamisen seurauksena ja se päätyy ilmakehään, ellei hapetu hiilidioksidiksi ennen sitä. Ihmisen toiminnan aiheuttamien metaanipäästöjen suuruudeksi arvioidaan noin 140-350 Tg CH4 vuodessa (Tg = 1012 g = miljoonaa tonnia) ja arvio luonnon metaanipäästöistä on noin 150-270 Tg CH4 vuodessa.
Luonnon merkittävin metaanilähde on suot. Suolla muodostuvasta metaanista osa hapettuu hiilidioksidiksi suon hapellisessa pintakerroksessa ja loppu vapautuu metaanipäästönä ilmakehään.
Ihmisen toiminnan kautta ilmakehään vapautuva metaani tulee suurelta osin maatalouteen rinnastettavista toiminnoista ja kaatopaikoilta. Energian osuus on 25 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä.
Metaani voi vapautua ilmaan ekosysteemistä riippuen diffuusion, kuplinnan, tuulettumisen tai kasvien kautta. Suotyypille ominainen kasvillisuus sekä järvissä happitaso ja vedenlaatu säätelevät ensisijaisesti vapautuvan metaanin määrää. Havumetsävyöhykkeellä sijaitsevista tekojärvistä metaani vapautuu yleisimmin diffuusion tai kuplinnan kautta. Metaanimäärät ovat tekojärven ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin myöhemmin. Yleisesti tekojärvet muistuttavat luonnonjärvien tasoa, jos niissä ei havaita vedenlaatuongelmia.
Sivu päivitetty 11.6.2008
Etusivu
Hankkeen
sijaintikartta
Perustietoja
Suunnitelma
Kysymyksiä
ja vastauksia
Kollaja-YVA
Natura
UUTISIA
23.1.2012
Kollajan Natura-selvityksiä on vielä täydennettävä
26.4.2011
Venkaan Natura-arvio valmistui
8.4.2011
Kollaja helpottaisi Pudasjärven tulvia
