I Pohjolan Voima I
 

Kollaja-hanke > Uutisarkisto > Uutinen

   
 

Talous ja työllisyys tärkeitä Kollajan asukaskyselyssä

Kollaja YVA –selvityksen yhteydessä tehtiin asukaskysely osana sosiaalisten vaikutusten arviointia.

Vastaajien mielestä nykytilanteessa tärkeimmät asiat hankkeen vaikutusalueella ovat kotikunnan talous, asumisviihtyvyys ja työllisyys. Tärkeitä ovat myös vesistöjen virkistyskäyttö ja kalastus.

Näistä tärkeinä pidetyistä asioista asukkaat pitävät kotikuntien taloudellista tilannetta samoin kuin työllisyyttä nykytilanteessa huonona. Asumisviihtyvyyteen ollaan sen sijaan tyytyväisiä.

Kyselyn tulosten perusteella uutta Kollaja 2008 suunnitelmaa pidetään selvästi vanhaa 80-luvun suunnitelmaa parempana. Tärkeimpiä muutoksia ovat, että koskia ei rakenneta, virtaama Iijoessa kesällä ja talvella on suurempi ja Naturan tulvaniityt säilyvät.

Suhtautuminen hankkeen vaikutuksiin

Asukkaat pitävät Kollaja 2008 suunnitelmassa hyödyllisimpinä hankkeen taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Hankkeen odotetaan tuottavan Pudasjärven kaupungille verotuloja. Myönteisenä pidettiin myös sitä, että hanke alentaa tulvia ja nostaa alimpia vedenkorkeuksia.

Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamista muutoksista kielteisimpinä pidetään vaikutuksia maisemaan. Suhtautuminen luonnossa tapahtuviin muutoksiin jakaa vastaajien mielipiteitä, sillä osa vastaajista pitää muutoksia erittäin kielteisinä, osa erittäin myönteisinä. Esimerkiksi uuden tekojärven syntymistä pitää myönteisenä asiana 51 % ja kielteisenä 34 %.

Hanke herättää niin vastustusta ja kannatusta. Vastaajista 25 % katsoo, ettei hankkeella ole yhtään haitallista vaikutusta. Toisaalta vastaajista 12 % ei pidä mitään hankkeen vaikutusta hyödyllisenä.

Suhtautumisessa alueellisia eroja

Kollaja -hankkeen lähialueella 45 % pitää tekojärveä myönteisenä asiana ja 44 % kielteisenä. Muualla Pudasjärvellä 71 % piti tekojärveä myönteisenä ja 17 % kielteisenä asiana. Lähialueella ollaan huolissaan maiseman muutoksesta. Lähialueen vastaajista 47 % piti maiseman muutosta kielteisenä. Vastaavasti muualla Pudasjärvellä näin arvioi vain 21 % vastaajista. Iin ja Yli-Iin vastaajista 48 % piti maiseman muutosta haitallisena. Tämä heijastaa 1960-luvulla toteutetun vesistörakentamisen aiheuttamaa merkittävää muutosta jokimaisemassa. Kaikilla alueilla ollaan huolissaan hankkeen vaikutuksista porotalouteen.

Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset ovat myös erilaisia eri alueilla. Erityisesti hankkeen lähialueella hankkeen pelätään vaikuttavan kielteisesti kiinteistöjen arvoon ja hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön. Toisaalta 24 % lähialueen vastaajista katsoo, ettei hankkeella ole yhtään kielteistä vaikutusta. Muualla Pudasjärvellä vastaava luku on 31 %.

Hanketta kannatetaan ja vastustetaan

Suhtautumista hankkeeseen ei varsinaisesti kysytty, mutta asia tuli välillisesti ilmi useista kysymyksistä ja vapaamuotoisista kommenteista, joita oli kirjoittanut kaksi kolmesta vastaajasta. Vapaamuotoisista kommenteista 40 prosentissa puolletaan hanketta, ja sitä pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä. Lähialueen vapaamuotoisista kommenteista 29 % oli myönteisiä ja 30 % kielteisiä hankkeen toteuttamiselle. Muualla Pudasjärvellä kommenteista 44 % oli myönteisiä ja 20 % kielteisiä.

Myönteisiä seurauksia vastaajat odottavat esimerkiksi rakentamisen aikaiseen työllisyyteen ja alueen talouteen. Hankkeen katsotaan vaikuttavan myönteisesti myös alueen kiinteistöjen arvoon ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Joukossa on myös paljon kommentteja joissa todetaan lyhyesti hankkeen olevan hyvä ja toivotaan rakentamisen alkavan mahdollisimman pian.

Noin neljänneksessä vapaamuotoisissa kommenteissa esitetään hankkeeseen yksiselitteisen kielteinen kanta. Lähialueella kielteisiä kommentteja oli 30 %. Kielteistä kantaa perustellaan esimerkiksi hankkeen lainvastaisuudella ja voimalaitoksesta saatavan energiamäärän vähäisyydellä. Osassa kommenteista todetaan, että koskematon luonto on energiantuotantoa tärkeämpi arvo, eikä luontoon kajoamista voi siksi hyväksyä.

Kyselyn toteutus

Kysely kohdennettiin Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa määritellyn hankkeen vaikutusalueen talouksiin. Näissä on vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita. Kohderyhmän osoitteet poimittiin väestörekisteristä. Pudasjärven kaupungin alueella kysely meni 751 satunnaisesti valittuun talouteen ja lisäksi kaikkiin lähialueen talouksiin, joissa ei ollut markkinointikieltoa (288 kpl). Yli-Iin ja Iin kunnissa kysely meni 900 satunnaisesti valittuun kotitalouteen. Lähialueen vastausprosentti oli korkein, 42. Muilla alueilla vastausprosentti vaihteli 15 – 17 %. Tämä vastaa yleisesti YVA kyselyjen toteutuneita vastausprosentteja.

 

Lisätietoja

Asukaskyselystä:
Joonas Hokkanen, Dos tutkimuspäällikkö, Ramboll Finland Oy, p. 0400 355 260, joonas.hokkanen@ramboll.fi

Kollajasta:
Birger Ylisaukko-oja, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima, p. 050 3133 403, birger.ylisaukko-oja@pvo.fi

YVA-seurantaryhmä:
Tytti Tuppurainen, puheenjohtaja, p. 0400 840 594,
tytti.tuppurainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Asukaskyselyn raportti (1,6 Mb)

 

Pohjolan Voima on yksityinen energia-alan konserni, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa omakustannushintaan. Lisäksi yhtiö kehittää ja ylläpitää alan teknologiaa ja palveluita. PVO-Vesivoima on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, jolla on vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa.

Pohjolan Voima suorittaa parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia Kollajan alueella. Sen tarkoituksena on arvioida hankkeen ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet. Selvitystyötä seuraa laaja seurantaryhmä, johon on kutsuttu laajalti paikallisia ja alueellisia intressitahoja ottaen erityisesti huomioon luonnonuoman varren asukkaat.

 

Sivu päivitetty 23.1.2009
 

Etusivu
Hankkeen sijaintikartta
Perustietoja
Suunnitelma
Kysymyksiä ja vastauksia
Kollaja-YVA
Natura

 

UUTISIA

23.1.2012
Kollajan Natura-selvityksiä on vielä täydennettävä

26.4.2011
Venkaan Natura-arvio valmistui

8.4.2011
Kollaja helpottaisi Pudasjärven tulvia

Uutisarkisto