Kollaja-hanke > Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Kollajasta, sivu 2/2

"Mitä tapahtuu Pudasjärven laajoille suistoalueille?"
Pudasjärven Naturaan sisältyvien tulvaniittyjen säilyminen turvataan siten, että järven vedenkorkeuden sääntely jäljittelee luonnon toimintaa. Rannat tulvivat ja tulvaniityt ovat kuivilla kutakuinkin yhtä pitkään kuin nykyisinkin.

"Pilaantuuko tai kuivuuko Naisjärvi?"
Naisjärvi on Iijoen uomasta sivussa. Iijoki ei virtaa Naisjärven läpi, eikä Iijoen virtauksella ole tulva-aikaa lukuun ottamatta vaikutusta Naisjärven veden laatuun tai järven ekologiaan. Naisjärvi on yhteydessä Iijokeen salmien kautta niin, että Naisjärven pinta nousee ja laskee järven kohdalla olevan Iijoen pinnan mukaan. Kesällä 2007 Naisjärven ranta-asukkaiden keskimääräinen toivomus järven kesävesipinnan korkeudeksi oli + 105,1 m. Tämä tai jokin muu haluttu taso voidaan toteuttaa rakentamalla Iijokeen Revonniemen pohjakynnys.

"Estääkö Kollaja lohen palauttamisen Iijoen yläjuoksulle?"
"Vaelluskalat palaavat Iijokeen" -projekti on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtamana yhteishankkeena, johon muiden ohella PVO-Vesivoima osallistuu. Hanke ei vaikuta vaelluskalojen nousuun Kollajan alueelle tai sen yläpuoliselle Iijoen keskijuoksulle. Livojoen virtausreitin löytäminen saattaa olla nousukaloille vaikeaa ja joskus estyä kokonaan. Virtakalojen elinympäristöselvitykset ovat osoittaneet, että sopivilla virtauksilla myös Kollajan alueen koskissa on runsaasti harjuksen, taimenen ja lohen eri-ikäisille poikasille sopivia elinympäristöjä. Kokonaisuutena Kollajan alue toimii parhaiten lohen ja taimenen poikastuotannon kannalta, vaikka harjuksen joillekin ikäluokille soveltuvan elinympäristön määrä onkin suurin. Kollajan alueen koskissa nykistä pienemmät virtaamat olisivat eduksi erityisesti virtavesikalojen nuorille ikäluokille.

"Miten Pudasjärven tulvat voivat pienentyä, kun allas tehdään Pudasjärven alapuolelle?"
Suurilla virtaamilla Pudasjärven alueelle muodostuu laaja tulva-allas sen vuoksi, että vesi ei pääse purkautumaan alajuoksulle riittävän nopeasti. Iijoessa ahtaita kohtia ovat Varpuvirrat ja Vuormankoski. Kun Pudasjärven tulva-altaasta tehdään toinen purkautumisreitti, joka johtaa Kollajan tekojärveen, veden poistuminen nopeutuu ja tulvahuippu jää matalammaksi.

"Kuinka vesi voi virrata ylämäkeen”?
Kysymyksellä viitataan siihen, että Naturaan kuuluvien tulvaniittyjen suojelun vuoksi Pudasjärven pintaa alennetaan kasvukauden aikana alemmaksi kuin Aittojärvi, jolloin Iijoen vesi ei voi virrata Kollajaan Aittojärven kautta. Tässä tilanteessa Iijoen vesi ohjataan kokonaan luonnonuomaan. Livojoki virtaa koko ajan Kollajaan Aittojärven kautta.

"Kollajan tekojärvi pilaa veden laadun"
Kollajan veden laatu ja mahdollisuudet vähentää haitallisia vaikutuksia ovat YVA-selvityksen tärkeimpiä kysymyksiä. Hankkeesta on laadittu vedenlaatumalli. Tulosten mukaan tekojärven tila olisi lievästi rehevä. Happitilanne näyttää yleisesti varsin hyvältä. Tämä johtuu siitä, että tekojärvi on läpivirtausallas, jossa veden vaihtuminen on nopeaa. Vedenlaatuselvitykseen kuuluvat myös vaikutukset alapuoliseen Iijokeen ja merialueelle. Heinä-elokuussa, jolloin rehevöitymisriski on suurin, pääosa vedestä ohittaa tekojärven, ja vaikutus veden laatuun jää suhteellisen pieneksi. Yleisesti tekojärven vaikutusta Iijoen veden laatuun voi verrata Siuruanjoen aiheuttamaan vedenlaadun muutokseen Iijoessa.

"Kollajasta tulee valtavat metaanipäästöt"
Kollajan alueen metaanipäästöt on selvitty Teknillisessä Korkeakoulussa (Tiina Seppälä: Metaanin vapautuminen tekojärvialueelta www.water.hut.fi/wr). Tulosten mukaan tekojärvialue päästää nykytilassa metaania keskimäärin 235 tonnia vuodessa. Tekojärven rakentamisen jälkeen päästö olisi keskimäärin 80 tonnia vuodessa. Ilmastovaikutukseltaan metaanin vähenemä vastaisi 3640 tonnia hiilidioksidia. Alueen hiilidioksidipäästöt todennäköisesti hieman kasvaisivat niin, että kasvihuonekaasujen päästö olisi suuruusluokaltaan 10 000 tonnia vuodessa hiilidioksidiksi laskettuna. Jos Kollajan tuottama sähkömäärä tuotettaisiin kivihiililauhdevoimalaitoksessa, päästöt olisivat 150 000 - 200 000 tonnia vuodessa eli jopa 20 kertaa suuremmat kuin Kollajassa.

Kollajan alueen nykyisen ja tulevan metaanimäärän arviointia varten kehitettiin laskentamalli, joka perustuu kansainvälisen ilmastopaneelin arviointimenetelmiin. Laskimen tietokantaan kerättiin havumetsävyöhykkeeltä kaikki saatavissa olleet metaanitutkimusten tulokset. Mittaustietoja saatiin 39 tekojärvestä, pääosin Kanadasta ja Suomesta. Lisäksi tiedostoissa on paljon soiden ja luonnonjärvien metaanitietoja.

"Kenellä on kalastusoikeus Kollajan tekojärveen?"
Kalastusoikeus kuuluu maapohjan omistajalle. Pohjolan Voima on yleensä luovuttanut omistamiensa vesialueiden kalastusoikeuden sopimuksella paikallisille kalastuskunnille.

"Kuka omistaa veden ja vesivoiman?"
Kollaja-hankkeen vaikutusalueella oleva Iijoen osa kuuluu jokseenkin kokonaan Kollajan-Voima –nimiseen koskitilaan Rnro 82:0. PVO-Vesivoima Oy:llä on lainhuuto 96,2 prosenttiin koskitilasta. Valtio omistaa 2,4 prosenttia ja loppuosa kuuluu yksityisille. Kaikki kyseisen vesikiinteistön oikeudet kuuluvat omistajille. Vesilaki turvaa muille kuin omistajille ns. yleiskäyttöoikeuksia. Näitä ovat kulkeminen vesistössä, uiminen, veden ottaminen koti- ja karjataloutta varten sekä laiturin rakentaminen.

Koskiensuojelulailla on kielletty voimalaitoksen rakentaminen kyseiseen vesistönosaan. Korvaustoimituksissa maksettiin korvauksia vesivoiman käytön estymisestä. Vesikiinteistöä ei lunastettu, joten sen omistussuhteet eivät muuttuneet.

Vesilain mukaan vesistössä virtaavaa vettä ei omista kukaan, mutta vesialueen omistaja vallitsee sitä alueellaan.

"Kuinka vahingot korvataan?"
Jos hanke toteutetaan, sille on saatava vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta. Jos hankkeesta aiheutuu vahinkoja, hankkeen toteuttaja on velvollinen korvaamaan kaikki vahingot ja haitat niiden todellisen suuruuden mukaan. Jos alueita jää veden tai rakenteiden alle, korvaus niiden osalta on puolitoistakertainen. Käytännössä vahingoista pyritään sopimaan vapaaehtoisesti. Jos sopimusta ei synny, lupaviranomainen määrää lupapäätöksessään korvausten suuruuden ja määrää ne maksettavaksi ennen rakentamistöihin ryhtymistä. YVA:n yhteydessä ei käsitellä korvauskysymyksiä

"Miten voi luottaa siihen, ettei YVAn aikaisia puheita unohdeta?"
Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on koottu arviointiselostukseen. Se on julkinen asiakirja, josta voi ilmaista mielipiteensä YVA-yhteysviranomaiselle sen määräämässä ajassa. Jos hankkeelle päätetään hakea lupaa, arviointiselostus liitetään lupahakemusasiakirjoihin. Lupahakemus ei voi olennaisesti poiketa niistä ratkaisuista, jotka YVAssa on käsitelty.

"YVA on tilaustyö"
YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointi on toiminnanharjoittajan vastuulla. Pohjolan Voima on tilannut arviointityön Rambollilta.

Rambollin lisäksi työhön osallistuivat myös mm. Pöyry Enviroment, Fortum service Enviromental Engineering, Luonto-osuuskunta Aapa, Museovirasto, DI Tiina Seppälä, professori Erkki J. Hollo, Probenthos ja Kemijoki Aquatic Technology.

Arvioinnin laadun varmistuksessa on tärkeä osa YVAn osallistumisjärjestelmällä. Arvioinnin onnistumiselle on tärkeää, että arviointiohjelman ja siitä saatujen lausuntojen tuloksia noudatetaan arviointityössä. Suuri merkitys on myös arvioinnin aikaisella seurantaryhmän työskentelyllä. Se on Kollaja YVAn aikana saanut seikkaperäisen informaation kaikista selvityksistä ja käynyt niistä perusteelliset keskustelut.

Arvioinnin kelvollisuuden tarkistaa YVA-yhteysviranomainen laajan lausuntomenettelyn ja kansalaisten kuulemisen jälkeen. Hankkeen kannalta on tuhoisaa, jos YVA-konsultti vääristelee tosiasioita tilaajan tai jonkun muun intressiryhmän eduksi.. Silloin myös konsultti on pilannut markkinansa ja lupien saaminen hankkeen toteuttamiseksi vaikeutuu. YVAan jää usein epävarmuuksia ja puutteita, jotka poistetaan lupahakemuksen yhteydessä, mikäli hankkeelle haetaan lupaa.

Sivu 1/2

Sivu päivitetty 29.10.2010

Etusivu
Hankkeen sijaintikartta
Perustietoja
Suunnitelma
Kysymyksiä ja vastauksia
Kollaja-YVA
Natura

UUTISIA

23.1.2012
Kollajan Natura-selvityksiä on vielä täydennettävä

26.4.2011
Venkaan Natura-arvio valmistui

8.4.2011
Kollaja helpottaisi Pudasjärven tulvia

Uutisarkisto