Kysymyksiä
ja vastauksia
Pohjolan Voiman Kollaja-hanke on herättänyt runsaasti kysymyksiä.
Kollaja-hankkeen suunnittelussa on ympäristöselvitysten ja vuoropuhelun
avulla etsitty sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat ympäristön
ja ihmisten kannalta mahdollisimman hyviä ja samalla ratkaisisivat
Iijoen voimatalouskäytön perusongelmat: tulvavesien ohijuoksutuksen
ja olemassa olevien voimalaitosten vajaakäytön. Suunnittelu
kiteytyiuudeksi Kollaja 2008 -suunnitelmaksi, jota sittemmin on kehitetty
Kollaja 2010-suunnitelmaksi. Suunnittelun peruslähtökohta on,
että kaikkea vettä ei ohjata tekojärveen, vaan osa siitä
jätetään virtaamaan luonnonuoman kautta. Yhtään
koskea ei rakenneta. Energiasta 20 prosenttia jätetään
hyödyntämättä ympäristösyistä.
”Kollajan tuottama sähkömäärä
on merkityksetön”
Kollaja on tarpeellinen siksi, että suuri osa Iijoen vuotuisesta
vesimäärästä joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista
voimalaitosten ohi, kun tulvavesiä ei voida varastoida. Kollajan
tekojärveen kerättävät tulvavedet juoksutettaisiin
silloin, kun ne mahtuvat voimalaitoskoneiden läpi ja sähköntarve
on suurin. Kollajan tuottama sähkömäärä vastaa
keskikokoisen kaupungin kotitalouksien vuotuista sähköntarvetta
tai neljäsosaa Suomen sähköjunaliikenteen sähköntarpeesta.
Vesivoimalla on erityinen merkitys sähkön laadun kannalta. Vuorokautinen
sähkötehon tarve vaihtelee ihmisten elämänrytmin mukaan
noin 2000 MW. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen
rakennetaan 2000 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Strategian
mukaan tämä lisää säätövoiman tarvetta
240 - 350 MW. Kollajan vesivaraston avulla Iijoen alajuoksun nykyiset
koneet saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Säätöön
soveltuva teho lisääntyisi noin 100 MW:lla. Pohjolan Voiman
tuotantokokonaisuudessa tämä riittää kompensoimaan
noin 400 MW:n tuulivoimakapasiteetin tuotannonvaihtelut.
"Miksi Kollajaa tarvitaan kun energian kulutusta pitää
pienentää?"
Sähkön käyttö seuraa taloudellista kasvua vaikkakaan
ei samassa suhteessa. Vaikka energian kokonaiskäyttö saataisiinkin
kääntymään laskuun, siirtyminen sähköön
jatkuu, sillä energiansäästöinvestoinnitkin käyvät
sähköllä. Maamme on velvoitettu Euroopan yhteisön
sisällä lisäämään uusiutuvan energian käyttöään
28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii
runsaasti tuulivoimaa ja se puolestaan lisää säätövoimaa.
Säätövoiman tarve kasvaa lisäksi sen vuoksi, että
säätöön osallistuva lauhdevoima korvautuu vaikeammin
säädettävällä sähkön ja lämmön
yhteistuotannolla ja ydinvoimalla. Lisäksi Norjan ja Ruotsin vesivoima
säätää jatkossa etupäässä Keski-Euroopan
tuulivoiman tuotantovaihteluita. Kollajan tärkein merkitys on säätövoiman
lisäys.
"Aiheuttaako Kollaja Pudasjärvelle jatkuvan tulvan?"
Pudasjärven luontainen vedenkorkeuden vaihtelu on lähes viisi
metriä. Korkein havaittu tulvahuippu on + 110,90 m. Suurimmat tulvahuiput
alenevat tasolle + 110,5 m. Tulvan jälkeen Pudasjärven vedenpinta
alenee niin, että virkistyskäyttökauden alkaessa vedenpinta
on noin tasolla + 108,2 m. Naturaan kuuluvien tulvaniittyjen suojelemiseksi
Pudasjärven pinta alenee edelleen noin tasolle + 107 m ja pysyy tällä
tasolla keskimäärin noin kaksi kuukautta vaihdellen tyypillisesti
muutamia kymmeniä senttejä. Runsasvetisinä jaksoina Pudasjärven
vedenpinta nostetaan tason 108 m yläpuolelle.
"Muuttuvatko Pudasjärven rannat raparannoiksi?"
Pudasjärven pinta laskee nykyisin alimmillaan tason + 106,3 m alapuolelle,
mikä vaikeuttaa virkistyskäyttöä. Suunnitelman toteuduttua
vedenpintaa ei ole tarpeen laskea näin alas.Alimmat vedenkorkeudet
nousevat noin puolella metrillä. Kasvukauden ulkopuolella Pudasjärven
pinta vaihtelee tason + 108,2 tuntumassa. Tulva-aikana jolloin vesi käy
korkeammalla, ja talven mittaan vesi laskee noin tasolle + 107,5 m.
"Mitä Aittojärvelle tapahtuu?"
Aittojärveen tulee läpivirtaus. Aittojärven veden nykyiset
ravinnepitoisuudet suunnilleen puolittuvat. Aittojärven pinta seuraa
tulvan aikana Kollajan tekojärven ja Pudasjärven pintaa ja asettuu
virkistyskäyttökauden alkaessa noin tasolle + 108 m. Aittojärvi
ei laske tämän tason alapuolelle, vaikka Pudasjärven pinta
laskee. Poikkeuksena tästä on talvi, jonka kuluessa sekä
Aittojärvi että Pudasjärvi laskevat noin tasolle + 107,5
m.
"Kuivuuko luonnonuoma?"
Pudasjärven alapuolinen luonnonuoma ei olennaisesti muutu. Tulvan
alkaessa luonnonuomaan juoksutetaan vähintään 50 kuutiometriä
sekunnissa. Tulvavesistä mahdollisimman suuri osa ohjataan Aittojärven
kautta tekojärveen. Keskimääräisellä tai sitä
suuremmalla tulvalla osa vedestä, satoja kuutiometrejä sekunnissa,
juoksutetaan edelleen luonnonuomaan, koska kaikki vesi ei mahdu tekojärveen.
Tällaisia keväitä on keskimäärin kaksi kolmesta.
Pienen tulvan sattuessa juoksutus luonnonuomaan on 50 kuutiometriä
sekunnissa. Pudasjärven alapuolisessa vesistössä tulvat
pääosin säilyvät, mutta korkeat tulvat loppuvat kokonaan.
Tulva-ajan jälkeen luonnonuomaan virtaa vettä vähintään
50 kuutiometriä sekunnissa. Pudasjärven pinnan alentuessa Aittojärven
alapuolelle kaikki Iijoen pääuomasta Pudasjärveen tulevat
vedet johdetaan luonnonuomaan. Livojoki ohjataan Aittojärven kautta
Kollajan tekojärveen. Näin Iijoessa virtaa vettä tavanomaisena
kesänä noin 70 - 80 kuutiometriä sekunnissa. Kuivan kesän
sattuessa virtaama jää pienemmäksi, koska Pudasjärveen
ei tule enempää vettä. Tällöinkin tilanne on
lähellä luonnonmukaista.
Syykuun puolivälissä luonnonuomaan virtaa vettä viisikymmentä
kuutiometriä sekunnissa. Marraskuun puoliväliin mennessä,
jolloin joki alkaa jäätyä, virtaama pienenee tasaisesti
viiteentoista kuutiometriin sekunnissa ja pysyy sillä tasolla seuraavaan
kevättulvaan saakka. Talvivirtaama vastaa lohijokena tunnetun Simojoen
keskimääräistä talvivirtaamaa. Lopputalvella Simojoen
virtaama vajoaa usein alle kymmeneen kuutiometriin sekunnissa.
Luonnouoman suvantojen ja Naisjärven alimpia vedenpintoja kohotetaan
pohjakynnyksillä. Myllysaaren pohjakynnys vaikuttaa Kollajanniemeen
saakka. Revonniemen pohjakynnyksellä nostetaan Naisjärven pintaa.
Pohjakynnykset ovat luonnonkivillä verhottuja kohoumia, jotka ovat
kauttaaltaan veden alla. Kynnykset eivät estä veneellä
liikkumista. Kynnyksillä kohotetaan vedenpintoja muutamia kymmeniä
senttejä.
Kasvavatko luonnonuoman putaat umpeen, kun virtaus vähenee?
Osa putaista on tälläkin hetkellä hyvin reheviä. Putaiden
kasvillisuutta ja virtausta on tutkittu kesällä 2008. On mahdollista,
että virtaus putaiden kautta vähenee Myllysaaren pohjakynnyksen
vuoksi. Toisaalta pohjakynnys varmistaa, että haitallisen matalia
vesiä putaissa ei esiintyisi. Mikäli umpeenkasvun riski osoittautuu
todelliseksi, hankkeen lupaehtoihin tulisi todennäköisesti velvoite
pitää putaat auki tarvittaessa perkaamalla.
"Onko vesillä liikkuminen mahdollista?"
Kaikki jokiuomiin tulevat rakenteet tehdään niin, että
vesillä liikkuminen on mahdollista. Järjestelyjen kautta syntyy
myös uusi vesireitti Iijoesta, Pudasjärvestä ja Livojoesta
Aittojärven kautta Kollajan tekojärveen.
"Pilaantuuko vesi luonnonuomassa?"
Juoksutus Kollajan alueen luonnonuomaan vastaa kasvukauden aikana likimain
nykytilaa, kun kaikki Iijoesta Pudasjärveen tuleva vesi ohjataan
suuren osan kesästä luonnonuomaan. Ravinteikkaampi Livojoen
vesi ohjataan koko ajan tekojärveen. Livojoen osuus Iijoen virtaamasta
on noin 20 prosenttia. Veden laadun muutoksia ei ole odotettavissa.
Sivu
2/2
Sivu päivitetty 29.10.2010 |