Kollaja-hanke > Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia

Pohjolan Voiman Kollaja-hanke on herättänyt runsaasti kysymyksiä. Kollaja-hankkeen suunnittelussa on ympäristöselvitysten ja vuoropuhelun avulla etsitty sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat ympäristön ja ihmisten kannalta mahdollisimman hyviä ja samalla ratkaisisivat Iijoen voimatalouskäytön perusongelmat: tulvavesien ohijuoksutuksen ja olemassa olevien voimalaitosten vajaakäytön. Suunnittelu kiteytyiuudeksi Kollaja 2008 -suunnitelmaksi, jota sittemmin on kehitetty Kollaja 2010-suunnitelmaksi. Suunnittelun peruslähtökohta on, että kaikkea vettä ei ohjata tekojärveen, vaan osa siitä jätetään virtaamaan luonnonuoman kautta. Yhtään koskea ei rakenneta. Energiasta 20 prosenttia jätetään hyödyntämättä ympäristösyistä.

”Kollajan tuottama sähkömäärä on merkityksetön”
Kollaja on tarpeellinen siksi, että suuri osa Iijoen vuotuisesta vesimäärästä joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, kun tulvavesiä ei voida varastoida. Kollajan tekojärveen kerättävät tulvavedet juoksutettaisiin silloin, kun ne mahtuvat voimalaitoskoneiden läpi ja sähköntarve on suurin. Kollajan tuottama sähkömäärä vastaa keskikokoisen kaupungin kotitalouksien vuotuista sähköntarvetta tai neljäsosaa Suomen sähköjunaliikenteen sähköntarpeesta. Vesivoimalla on erityinen merkitys sähkön laadun kannalta. Vuorokautinen sähkötehon tarve vaihtelee ihmisten elämänrytmin mukaan noin 2000 MW. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen rakennetaan 2000 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaan tämä lisää säätövoiman tarvetta 240 - 350 MW. Kollajan vesivaraston avulla Iijoen alajuoksun nykyiset koneet saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Säätöön soveltuva teho lisääntyisi noin 100 MW:lla. Pohjolan Voiman tuotantokokonaisuudessa tämä riittää kompensoimaan noin 400 MW:n tuulivoimakapasiteetin tuotannonvaihtelut.

"Miksi Kollajaa tarvitaan kun energian kulutusta pitää pienentää?"
Sähkön käyttö seuraa taloudellista kasvua vaikkakaan ei samassa suhteessa. Vaikka energian kokonaiskäyttö saataisiinkin kääntymään laskuun, siirtyminen sähköön jatkuu, sillä energiansäästöinvestoinnitkin käyvät sähköllä. Maamme on velvoitettu Euroopan yhteisön sisällä lisäämään uusiutuvan energian käyttöään 28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii runsaasti tuulivoimaa ja se puolestaan lisää säätövoimaa. Säätövoiman tarve kasvaa lisäksi sen vuoksi, että säätöön osallistuva lauhdevoima korvautuu vaikeammin säädettävällä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla ja ydinvoimalla. Lisäksi Norjan ja Ruotsin vesivoima säätää jatkossa etupäässä Keski-Euroopan tuulivoiman tuotantovaihteluita. Kollajan tärkein merkitys on säätövoiman lisäys.

"Aiheuttaako Kollaja Pudasjärvelle jatkuvan tulvan?"
Pudasjärven luontainen vedenkorkeuden vaihtelu on lähes viisi metriä. Korkein havaittu tulvahuippu on + 110,90 m. Suurimmat tulvahuiput alenevat tasolle + 110,5 m. Tulvan jälkeen Pudasjärven vedenpinta alenee niin, että virkistyskäyttökauden alkaessa vedenpinta on noin tasolla + 108,2 m. Naturaan kuuluvien tulvaniittyjen suojelemiseksi Pudasjärven pinta alenee edelleen noin tasolle + 107 m ja pysyy tällä tasolla keskimäärin noin kaksi kuukautta vaihdellen tyypillisesti muutamia kymmeniä senttejä. Runsasvetisinä jaksoina Pudasjärven vedenpinta nostetaan tason 108 m yläpuolelle.

"Muuttuvatko Pudasjärven rannat raparannoiksi?"
Pudasjärven pinta laskee nykyisin alimmillaan tason + 106,3 m alapuolelle, mikä vaikeuttaa virkistyskäyttöä. Suunnitelman toteuduttua vedenpintaa ei ole tarpeen laskea näin alas.Alimmat vedenkorkeudet nousevat noin puolella metrillä. Kasvukauden ulkopuolella Pudasjärven pinta vaihtelee tason + 108,2 tuntumassa. Tulva-aikana jolloin vesi käy korkeammalla, ja talven mittaan vesi laskee noin tasolle + 107,5 m.

"Mitä Aittojärvelle tapahtuu?"
Aittojärveen tulee läpivirtaus. Aittojärven veden nykyiset ravinnepitoisuudet suunnilleen puolittuvat. Aittojärven pinta seuraa tulvan aikana Kollajan tekojärven ja Pudasjärven pintaa ja asettuu virkistyskäyttökauden alkaessa noin tasolle + 108 m. Aittojärvi ei laske tämän tason alapuolelle, vaikka Pudasjärven pinta laskee. Poikkeuksena tästä on talvi, jonka kuluessa sekä Aittojärvi että Pudasjärvi laskevat noin tasolle + 107,5 m.

"Kuivuuko luonnonuoma?"
Pudasjärven alapuolinen luonnonuoma ei olennaisesti muutu. Tulvan alkaessa luonnonuomaan juoksutetaan vähintään 50 kuutiometriä sekunnissa. Tulvavesistä mahdollisimman suuri osa ohjataan Aittojärven kautta tekojärveen. Keskimääräisellä tai sitä suuremmalla tulvalla osa vedestä, satoja kuutiometrejä sekunnissa, juoksutetaan edelleen luonnonuomaan, koska kaikki vesi ei mahdu tekojärveen. Tällaisia keväitä on keskimäärin kaksi kolmesta. Pienen tulvan sattuessa juoksutus luonnonuomaan on 50 kuutiometriä sekunnissa. Pudasjärven alapuolisessa vesistössä tulvat pääosin säilyvät, mutta korkeat tulvat loppuvat kokonaan.

Tulva-ajan jälkeen luonnonuomaan virtaa vettä vähintään 50 kuutiometriä sekunnissa. Pudasjärven pinnan alentuessa Aittojärven alapuolelle kaikki Iijoen pääuomasta Pudasjärveen tulevat vedet johdetaan luonnonuomaan. Livojoki ohjataan Aittojärven kautta Kollajan tekojärveen. Näin Iijoessa virtaa vettä tavanomaisena kesänä noin 70 - 80 kuutiometriä sekunnissa. Kuivan kesän sattuessa virtaama jää pienemmäksi, koska Pudasjärveen ei tule enempää vettä. Tällöinkin tilanne on lähellä luonnonmukaista.

Syykuun puolivälissä luonnonuomaan virtaa vettä viisikymmentä kuutiometriä sekunnissa. Marraskuun puoliväliin mennessä, jolloin joki alkaa jäätyä, virtaama pienenee tasaisesti viiteentoista kuutiometriin sekunnissa ja pysyy sillä tasolla seuraavaan kevättulvaan saakka. Talvivirtaama vastaa lohijokena tunnetun Simojoen keskimääräistä talvivirtaamaa. Lopputalvella Simojoen virtaama vajoaa usein alle kymmeneen kuutiometriin sekunnissa.

Luonnouoman suvantojen ja Naisjärven alimpia vedenpintoja kohotetaan pohjakynnyksillä. Myllysaaren pohjakynnys vaikuttaa Kollajanniemeen saakka. Revonniemen pohjakynnyksellä nostetaan Naisjärven pintaa. Pohjakynnykset ovat luonnonkivillä verhottuja kohoumia, jotka ovat kauttaaltaan veden alla. Kynnykset eivät estä veneellä liikkumista. Kynnyksillä kohotetaan vedenpintoja muutamia kymmeniä senttejä.

Kasvavatko luonnonuoman putaat umpeen, kun virtaus vähenee?
Osa putaista on tälläkin hetkellä hyvin reheviä. Putaiden kasvillisuutta ja virtausta on tutkittu kesällä 2008. On mahdollista, että virtaus putaiden kautta vähenee Myllysaaren pohjakynnyksen vuoksi. Toisaalta pohjakynnys varmistaa, että haitallisen matalia vesiä putaissa ei esiintyisi. Mikäli umpeenkasvun riski osoittautuu todelliseksi, hankkeen lupaehtoihin tulisi todennäköisesti velvoite pitää putaat auki tarvittaessa perkaamalla.

"Onko vesillä liikkuminen mahdollista?"
Kaikki jokiuomiin tulevat rakenteet tehdään niin, että vesillä liikkuminen on mahdollista. Järjestelyjen kautta syntyy myös uusi vesireitti Iijoesta, Pudasjärvestä ja Livojoesta Aittojärven kautta Kollajan tekojärveen.

"Pilaantuuko vesi luonnonuomassa?"
Juoksutus Kollajan alueen luonnonuomaan vastaa kasvukauden aikana likimain nykytilaa, kun kaikki Iijoesta Pudasjärveen tuleva vesi ohjataan suuren osan kesästä luonnonuomaan. Ravinteikkaampi Livojoen vesi ohjataan koko ajan tekojärveen. Livojoen osuus Iijoen virtaamasta on noin 20 prosenttia. Veden laadun muutoksia ei ole odotettavissa.

Sivu 2/2

Sivu päivitetty 29.10.2010

Etusivu
Hankkeen sijaintikartta
Perustietoja
Suunnitelma
Kysymyksiä ja vastauksia
Kollaja-YVA
Natura

UUTISIA

23.1.2012
Kollajan Natura-selvityksiä on vielä täydennettävä

26.4.2011
Venkaan Natura-arvio valmistui

8.4.2011
Kollaja helpottaisi Pudasjärven tulvia

Uutisarkisto